Lämpöä. Tai 36,8 äsken. Mulle lämpöä, kun normaalilämpöni on noin 35,5-35,7. Silti, noloa mennä lääkäriin jos lämpö on alle 37. Toisaltaan, minulla on töitä huomenna. Yövuoro. Ja jos mulla on oikeesti kesäflunssa, ei oo hyvä mennä tartuttamaan sitä muille. Sairastaa kuuluu tehdä kotona. Kuitenkin, jos en mene huomenna töihin, tarten lääkärin todistusta. Sairaanhoitajan todistus ei riitä, pitää olla lääkärin.

Minua paleltaa, ja hikoilen usein tosi pahasti. Mutta ei just nyt. Nyt vaan palelen.

Silti mietin, onko mun ongelma oikeesti kesäflunssa? Tai voiko stressi nostaa lämpöä? Jos psyykkisesti on uupunut, voiko se aiheuttaa fyysistä oireilua?

Olin noin kuusi kuukautta saikulla, ihan äskettäin. Uupumuksen takia. Nyt Heinäkuussa vasta oon palannut töihin. Ja en ole oppinut. En edelleenkään ota rauhallisesti, vaan heti vaadin itseltäni lähes mahdottomia. Otan ekstra vuoroja, pitkiä vuoroja. Sanon että se on koska tarten rahat, mutta onko se koko totuus? Ehkä haluan myös todistaa jotain itselleni, muille. Todistaa että kestän, kykenen, pystyn.

Miksi just mun pitää kestää mahdottomia? Ei muut tarte, mutta mun on pakko. Miksi?

Olen nyt tehnyt pitkän työputken. Tänään olisi myös ollut töitä, mutta ilmottauduin sairaaksi. Oli lämpöä. Ja kylmäkuumahiki-olo. Huomenna olis taas töitä. Toisessa paikassa, uudessa paikassa. Teen pari sijaisuuksia, ei mun normitöitä. Hain näitä erikseen, koska.. en tehnyt tarpeeksi. Halusin rahaa, halusin todistaa jotain.

Ja nyt oon sitt sairaana. Ja alan tuntea, että mua ahdistaa. Koko ajan. Kun oon tehnyt nää kolme päivää (tai öitä) sijaisuutta, niin mulla on viikon vapaa. jolleivät soita että tarttevat viikonlopulle tuuraajaa.... tiedän että pe-su on kolme vuoroja, jolle ei vielä lauantaina (kun olin viimeksi töissä) ollut ketään. jos kysyvät, otanko ne vuorot? tai oonko kerrankin järkevä, ja tajuan että tarten levätä?

Syksy, talvi, kevät pelottaa. Tulee olemaan kauhee stressi, miten mä jaksan? Tuun tekemään kolme vuoroa töitä viikossa, plus opiskelut. Ja sitt oon alannut treenata, pitää parantaa kuntoa. Oon ajatellut että treeneissä kävisin ainakin kaksi kertaa viikossa, jos mahdollista kolme. Sen lisäksi olisi se oireiden hallinta ryhmä. Kaksisuuntaisten siis.

Se kaksisuuntainen on mun uusin diagnoosi, uusin teoria mitä lääkäreillä on että mitä minua mättää. ennen sitä se oli masennus - vaihteleva asteikoilla - ja epävakaa persoonallisuushäiriö, rajatilatyyppinen.

en mä vaan tiedä. Muuta kun että vaadin itseltäni paljon, niin paljon että lopulta meen aivan lukkoon enkä pysty tekemään mitään. Sulkeudun, ahidstun, masennun.

olen ollut vihainen viime aikoina. ärsynnyn helposti. ehkä syy on stressi, eikä muut ihmiset, ketä syytän.

paleltaa. onko mulla kesäflunssa? tai onko se stressi?